Contre la vie harmonique- Kohti tasapainoisempaa elämää?

E n ole vielä lukuisista(?!) yrityksistäni huolimattakaan ihan tasapainossa tämän arjen, koulun ja muun elämän pyörittämisen kanssa. Tuntuu siltä, etten voi koskaan saada kaikkia näitä asioita rullaamaan samaan aikaan. Jos panostaisin kotiini; kuten vaikka siivoaisin, pesisin pyykkejä edes joskus, saatika tiskaisin useammin kuin kerran kahdessa viikossa, veisi se hurjan paljon aikaa pois ystäviltä ja muulta sosiaaliselta elämältä (facebook). Jos taas käyttäisin aikaani koulujuttuihin, mikä kyllä kuulostaa niiiin epärealistiselta tässä jo ajatuksenkin tasolla, mutta etenkin, jos tekisin sen a n t a u m u k s e l l a, jäisi aikaa hädin tuskin nukkumiseen. 
       Ihminen on ja eritoten koen itseni hyvin sosiaaliseksi otukseksi; kyllä mulla hajoisi pää olla päiväkin täällä neljän seinän (ja/tai pelkkien koulunseinien) sisäpuolella. On totta, etten ole koulussa yksin; M u t t a kuitenkaan ympäristönä ja puitteina se ei ole ehkä rentouttavin mahdollinen ystävien kanssa ajan viettämiseen. Ei sovi myöskään unohtaa muita tarpeita; haluan harrastaa liikuntaa, laittaa ruokaa ja ehtiä vielä syömäänkin sitä, eikä joskus tekisi pahitteeksi vain ollakaan; lukea vaikka lehtiä. 
        Olisi kiinnostavaa tietää miten muut kanssatallaajat ovat ratkaisseet tämän ongelman. Meiltä ihmisiltä vaaditaan yhä enemmän asioita, kuten sitäkin, että kaikessa tässä vaatimusten verkossa pitäisi aina jaksaa, vaikkei aikaa ja voimia enää riittäisikään muiden töiden ja arjen pyörittämisen jälkeen omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtimiseen. Raha ja/tai sen puute tuo myös varsinkin opiskelijan elämään oman säväyksensä: Jos sitä ei ole säästössä, eikä vanhempien kukkaronnyörit aukea, mistä löytää aikaa ja energiaa sitten vielä senkin tienaamiseen? Vai ratkaistako asia jotenkin toisin? 
       Viime päivinä olen sentään saanut kunnostauduttua monellakin saralla. Eilen kävin kasvattamassa kuntoani Pikku-Saimaan salilla ja vesijuoksualtaassa, tiskasin illalla yli kolmea tuntia (joka rikkoi edellisen ennätykseni) ja tänään olen siivoillut, pessyt pyykkiä ja parhaillaan kirjoitan alkusanoja Kasvatushistorian- ja Filosofian oppimispäiväkirjaan. Keittiöstä leijailee vastapaistetun pullantuoksu -todella tervetullutta vaihtelua siihen pesemättömien tiskien ja viemättömien roskien löyhkään, joka täällä eilen minua odotti.